Tiivistelmä

• nasareenit asettuivat Roomassa hylättyyn San Isidorin luostariin ja panivat pääpainon uskonnollisen tunteen kuvaamiseen.

• syntyi Vilhelmiina Johansson, josta tuli kirjailija Minna Canth ja joka lapsesta alkaen näki näkyjä, ja uskoi olevansa yhteydessä äärettömän kanssa

• perustettiin Englannissa Pre-Rafaelite Brotherhood, joka etsi ihanteensa keski-ajan taiteesta. Sen keskeisiä hahmoja olivat runoilija ja taiteentuntija Dante Gabriel Rossetti (1828-82) ja taiteentutkija John Ruskin (1819-1900) sekä myöhemmin arkkitehti ja kirjailija William Morris (1834-96) ja taiteilija sir Edward Burne-Jones (1833-98).

• suomen kansan keskuudessa vaikutti erilaisia tietäjiä

• Aleksanteri II:n liberalistinen politiikka pyrki talouden ja kouluolojen kehittämiseen

• perustettiin Tampereelle Finlaysonin tehtaan "lukuyhtiö".

• ilmestyi Viktor Rydbergin Bibelns lära om Jesus.

• ilmestyi Renanin Vie de Jésus

• Minna Johansson aloitti opintonsa Jyväskylän seminaarissa.

• ilmestyi Ernst Rönnbäckin toimesta Salomon Väbelnin saarnakirja Gud är icke de dödas, utan de lefvandes Gud, joka kyseenalaisti moni kristinuskon dogmeja.
• Samoin Rönnbäckin johtama Åbo Tidning esiintyi kristinuskon uudistamisen puolesta.
• Zacharias Topeliuskin kuului kristinuskon uudistajien joukkoon.

Samana vuonna alkoi Helsingin kirjaltajien yhteistoiminta.

• Venäläinen anarkisti ja aatelismies Mihail Bakunin toivoi Genevessä pitämässään puheessaan Venäjän valtakunnan perinpohjaista hävitystä ja reunavaltioille -myös Suomelle - itsenäisyyttä.
• J. H. Erkko aloitti opintonsa Jyväskylän seminaarissa ja julkaisi ensimmäiset runebergiläisessä hengessä kirjoitetut runonsa eri lehdissä

• tapahtui maaseudun väestön suunnaton proletarisoituminen, joka teki ruhtinas Peter Krapotkinista vallankumouksellisen anarkistin.
• jotkut toiset parempiosaiset, kuten Aurora Karamsin reagoivat auttamistoimintaa järjestämällä

• Beorg Brandes luennoi Kööpenhaminan yliopistossa kirjallisuuden valtavirtauksista vapauden ja oikeuden toteutumisen kannalta.

• Tehtailija Fr. Retting perusti Turun tehdastyöväen seuran
• Robert Kajanus tutustui Elias Lönnrotiin heti muusikonuransa alussa.

• Minna Canth varttui kirjailijaksi miehensä toimittaman Keski-Suomen avustajana.

• Viipurin poliisilaitos perusti juopottelua estämään Viipurin työväen iltaseuran.

• Axel Gallén (1865-1931), jonka äiti oli teosofi ja isää pidettiin vapaamuurarina tutustui 12-13 vuotiaana Emmanuel Svedenborgin teoksiin

• Robert Kajanus opiskeli Leipzigissa ja sai vaikutteita Richard Wagnerin myyttisistä aiheista.

• ilmestyi Ruotsissa kirkon kristillisyyttä vastustava Viktor Pfeiffin (joka myöhemmin osallistui Teosofiska Samfundets Svenska Afdelningin toimintaan) toimittama Sanningssökaren. Teosofisen Seuran perustaja H. P. Blavatsky pani 1870-luvun lopulla paljon painoa spiritismin tieteelliseen tutkimiseen, jonka merkittävinä edustajina olivat pietarilaiset tiedemiehet A. N. Aksakoff, Buttleroff ja Wagner.

• Becker-Bei (Evert Gustaf Waldemar Becker) tiedosti Suomen autonomiaa uhkaavan vaaran ja suunnitteli Suomen itsenäistymistä ulkovaltioiden tuella.
• perustettiin Valvoja, joka uskonnollista suvaitsevaisuutta ja sosialismia tukevia kirjoituksia

• Minna Canth jatkoi lehtimiestyötään Päijänteen palstoilla.

• ilmestyi J. H. Erkon Ilmiö lehti, jossa hän ajoi agressiivisesti suomen kielen asemaa ja esiintyi kristinuskon arvostelijana.

• Helsingissä kokoontui kenraali Järnefeltin kodissa nuorten kirjailijoiden piiri, jonka keskushenkilönä oli rouva Elisabeth Järnefelt.

• ilmestyi J. H. Erkon Runoelmien I osa.
• Minna Canth hyödynsi suomalaista taikuutta Murtovarkauden aineistona.

• uskonnontutkija Carl von Bergen (1838-97) perusti Tukholmassa Svenska Protestansföreningen, jonka puitteissa hän piti Tukholman älymystön piirissä suurta suosiota saavuttaneita luentoja

• Lontoossa perustettiin psyykkisiä ilmiöitä tutkimaan Society for Psychical Researh

• Kuopiossa toimiva Oras piiri tutustui uusiin aatteisiin Minna Canthin johdolla.
• Pekka Brofelt sai ensimmäisen vuoden jälkeen tarpeekseen papinopinnoista ja siirtyi uusien aatteiden kannattajaksi.

• Kenraali C. R. Sederholm palasi Suomeen ja julkaisi filosofisen esikoisteoksensa

• Perustettiin Helsingin Työväenyhdistys, jonka johtajana toimi tehtailija Viktor Julius v. Wright.
• J. H. Erkko tutustui ulkomaanmatkallaan ajan uusiin valtavirtauksiin: Darwinin kehitysoppiin ja Bucklen näkemyksiin kirkosta ja pappisvallasta edistyksen vihollisena. Silti hän ei ollut materialisti, vaan uskoi uuden messiaan tuloon

• Helsingin Työväenyhdistyksessä oli kuutisensataa jäsentä, joista mm. ikuisen jäsenyyden lunastaneita olivat mm. oluttehtailijat Nicholas ja Paul Sinebrychoff. Muita sivistyneistöön kuuluvia jäseniä olivat mm. K. J. Ståhlberg ja Eero Erkko.

• Carl von Bergen (1838-97) piti Helsingissä paljon kohua herättäneet luentonsa, joita selosti Helsingfors Dagbladin palstoilla, myöhemmin teosofian kannattajana esiintynyt Suomen voimistelun isä, lehtori Viktor Heikel.

• v. Bergenin luentoja seurasi innolla myös Minna Canth, joka piti itseään socialistina ja odotti, että liike alkaisi Suomessakin

• teollisuusmies ja poliitikko Lennart Gripenberg uskoi, että suomalainen puolue oli kehittymässä demokraattis-sosialistiseksi
• fennomaanisen puolueen rinnalle syntyi suurempaa taiteellista vapautta haluava Nuoren Suomen puolue
• Ylöjärven poltergeist-ilmiöitä puntaroitiin raastupaa myöten.

Canth piti itseään uuden ajan ihmisenä, joka halusi taistella vapauden puolesta yhteiskunnallisen elämän eri sektoreilla. Samalla hän kuitenkin odotti uutta vapahtajaa, joka käsittää korkeimman "kehityksen moraalin, taiteen ja tieteen alalla".

• Canthin varmuus perustui sisäiseen ääneen "joka sanoo Jumalan olevan kanssani", kuten hän kirjoitti 9.2. 1885 Emilie Bergbomille.
• Työmiehen vaimossaan Canth ruoski kaikkea pahaa ja hullua, mitä maailmasta löysi

• Axel Gallén varttui taiteilijaksi Pariisissa. Hänen äitinsä Mathilda Gallénin emanulektori lupasi taiteilijapojalle menestystä. "Realismin" rinnalla Axel alkoi kiinnostua okkultismiin ja mystiikkaan perustuvista aiheista.

• v. Wrightin toimittama Työmies - Arbetaren ilmestyi eri lehtien liitteenä.

• ilmestyi Canthin novelli Köyhää kansaa jonka johdosta kuvernööri Aleksander Järnefelt kielsi perhettään seurustelemasta Minna Canthin kanssa
• Canth luennoi lähipiirilleen Ranskan kirjallisuudesta G. Brandesin Hovedströmningien mukaan.
• Ilmestyi kenraali Sederholmin teos Buddha den upplyste och hans lära
• J. H. Erkko odotti valtiokirkon jähmettyvistä siteistä vapaata kristinoppia ja hänen runoteoksesnsa Havaittuani sai kristilliset piirit kuohuksiin ja hänelle toivottiin erilaisia rangaistuksia virasta erottamisesta aina kuolemantuomioon asti. Erkonkin varmuuden takana olivat hänen omat sisäisen jumalan tuntemuksensa.

• Erkko kirjoitti suuren inspiraation vallassa Raamatun Bileam -kertomukseen perustuvaa näytelmäänsä Tietäjä, jota hän itse piti tavallaan teosofisena runoelmana
• Minna Canth Canth löysi "Indialaisen teosofian". Häntä elähdytti toive aseettomuudesta ja haaveili uutta uskontoa, joka perustuu vanhaan ja aavisti, että joku kohta tulee, joka sen ihmiskunnalle. Teosofian ohella Canth perehtyi myös Tolstoin ajatuksiin.
• uskonnonvapausyhdistyksen perustaminen kariutui kristillisten piirien toimesta.
• Brandeskin tulkitsi Suomessa pitämissään luennoissa Zolan symboliikkaa romantiikan kannalta.
• Matti Kurikka kuului myös "uuden ajan" miehiin.. 1887 hän asui nuorikkonsa kanssa melkein puoli vuotta Tanskassa puolalaissyntyisen tohtori Axel Proshowskyn luona ja perehtyi sosialismin ja psykometriikan aakkosiin.

• Tietäjä esitettiin ensimmäisen kerran 18.4. valtiopäivien koolla-ollessa
• Canthin näytelmä Kovan onnen lapsia joutui heti 8.11. olleen ensi-iltansa jälkeen pannaan fennomaanien johtajien Yrjö Koskisen ja Agathon Meurmanin toimesta
• syksyllä Axel Galénin taiteessa tapahtui käänne Kalevala romantiikkaan, kun hän ryhtyi toteuttamaan kauan hautomaansa "Aino"-taulun suunnitelmaa.

• ilmestyi Kuopiossa Minna Canthin julkaisema Vapaita aatteita, jonka tarkoituksena oli esittää ajankohtaisia tieteen tuloksia sekä käsitellä tärkeimpiä aikakautemme yhteiskunnallisia kysymyksiä eli sitä, olivatko kaikki olomme ja laitoksemme semmoisia kuin selvä järki ja kristinoppi ne vaatisivat; varsinkin otetaan huomioon työkansan kärsimykset ja puutteet.

• Helsingin Työväenyhdistyksen jäsen, upporikas Aurora Karamzin perusti Töölöön kansankeittolan, jossa myös pidettiin hartaushetkiä, ompeluseuraa ja pyhäkoulua

• ruotsalainen taiteilijakreivi Axel Sparren teki ensimmäisen retkensä Hämeen erämaihin joka käynnisti karelianismin nimellä tunnetun kansallisen uusromantiikan
• ilmestyi ruotsalaisen kirjailijan Verner von Heidenstamin ohjelmakirjoitus Renässans, jota kommentoitiin myös Huvudstadsbladetissa myönteiseen sävyyn.
• Päivälehden ympärille syntyi "nuorsuomalaisten puolue", jonka ydinjoukkoon kuuluivat Juhani Aho, J. H. ja Eero Erkko, Arvid Järnefelt, Santeri Ingman (Ivalo) ja myös Kasimir Leino , joka Halosen ja monen muun tavoin tutustui ajan aatteisiin Pariisissa.
• perustettiin Teosofiska Samfundets Svenska Afdelning, jonka julkaisemat Teosofiska Småskrifter Minna Canth hankki kirjastoonsa

TS:n Osaston perustaminen huomioitiin myös Åbo Tidningissä 7.4. julkaistussa artikkelissa

• Édouard Schurén Suuret vihityt teoksen ilmestyminen teki monesta pariisilaisen Academie Julianin opiskelijasta teosofian harrastajan. Pekka Halosen ja Väinö Blomstedtin opinahjossa muodostui talvikautena Papusin Rose + Croix -seuran esikuvan mukainen suljettu symbolistinen taiteilijaseura, joka tunnettiin nimellä Nabis. Ryhmän vanhin oli Paul Serusier, ja sen jäsenet pitivät itseään uuden taiteen evankeliumin julistajana, profeettoina

• Canthin Elli-tytär, joka myöhemmin esiintyi perheen järjestämissä istunnoissa meediona, opiskeli Saksassa ja Sveitsissä lääketiedettä ja luonnonparannusta, mm. Kuhnen vesiparannusta.

• Nya Pressenin päätoimittaja Axel Lille ehdotti nuorsuomalaisille lopullista sopua kielipuolueiden välillä. Päivälehden piiri ei kuitenkaan halunnut yhteistyötä taistelussa 19-vuosisadan parhaiden aatteiden puolesta, vaan torjui tarjouksen päivänpoliittisin perustein.
• Omalta osaltaan Canth sai tarpeekseen maailman parantamisesta ja päätyi ajatukseen, että "psykolooginen romaani" tulee olemaan pohjakivenä tulevaisuuden romaanille,
• Kasimir Leino kertoi 1890 Päivälehden lukijoille ranskalaisen maalarin Ernest Meissonierin (1815-91) odotuksista, että taiteen uudistus oli tuleva Pohjoismaista, Skandinaaviasta, Suomi siihen mukaan luettuna - koska siellä on uusien aiheiden tuoreus, se raaka ruokamulta, jota ilman kaikki viljelys käy keinotekoiseksi ja kasvullisuus kuihtuu.
• Kesällä Gallén teki puolisonsa Maryn (os. Slöör) kanssa häämatkan Vienan Karjalaan ja sai tukea kalevalaista sankariaikaa tukeville käsityksilleen
• Gallén tutustui Sääksmäen Rapolassa Moksun Kalleen - seudun suurimpaan noitaan, joka paransi Gallénin noidannuolen

• ruotsalainen kirjailija Axel Lundegård esitti uuden ajan ihanteita luennoissaan , jonka Kasimir Leinon mielestä "kuin edesmenneen realismin historiikki, jonka päätteeksi kaavailtiin uuden kehityksen suunta".
• Kasimir Leino kirjoitti Nuoreen Suomeen Gallénin, Edelfeltin ja Järnefeltin taiteesta uuden renessanssin ilmentymänä.
• Uutena profeettana suomalaiselle symbolismille esiteltiin Finsk Tidskriftissä Josephin Péladan. Hän laati perustamalleen Rose+Croix salongille normatiiviset säännöt, joissa määrittele taiteen kannalta "oikeat" ja "väärät" aiheet
• norjalaisessa Samtidissä julkaistussa omaelämäkerrassaan Minna Canth toi esille omaa henkistä ominaislaatuaan näkyjen näkijänä ja henkisenä kokijana.
• H. P. Blavatsky kuoli 8.5. Lontoossa 59-vuoden ikäisenä (kuten myös hänen Suomalainen drabanttinsa Pekka Ervast v. 1934).
• Nya Pressen julkaisi amerikkalaisen teosofin Aleksander Fullertonin kirjoituksen Hvad är teosofin?, jonka oli kääntänyt ruotsalainen teosofi J. Rossander. Erillisenäkin painoksena ilmestynyt artikkeli oli ensimmäinen Suomessa julkaistu teosofinen teos.
• Myös kansainvälisellä tasolla, H. P. Blavatskyn kuolinvuotta 1891 pidettiin symbolismin suurena vuotena, jolloin uskottiin, että uusi aika oli koittamassa ja "valmistuttiin valtavaan henkiseen kumoukseen" ja "symbolismi oli taiteellinen vastine uudelle elämänkatsomukselle, uudelle uskonnolle, joka vaati koko tuntemis- ja ajattelemistavan perinpohjaista muutosta."
• Rinnan teosofian tehostuneen esittämisen kanssa vaikutti myös ruotsalaisen kirjailijan Gustaf af Geijerstamin v. 1891 käynnistynyt teosofian vastainen kampanjointi.

Suomessakin harjoiteltiin "hypnotiseeraamista"

kesällä 1891 Gallén perheineen asui Ruoveden Visuvedellä Murtosaaressa olevassa kummitustalossa,

Vuoden lopulla Arvid Järnefelt koki tolstoilaisen heräämisensä. ja oli talvella 1891-2 suutarin- ja sepänopissa. Tolstoin ja kristinopin ohella hän tutki Garborgia, hän tutki buddhalaisuutta, hän koetti tunkeutua yhä syvemmälle kristinoppiin.

• Ilmestyi Kuopiossa Pekka Ahon toimittama Uusi Kuvalehti, jonka sivuilla käsiteltiin mm. hypnoosia, uskonvapautta, vanhaa egyptiläistä kirjallisuutta, ihmeitä, jesuiittojen kasvatusta, japanilaista ihmisjumalaa, astrologiaa, frenologiaa ja kreikan ja Turkin sotaa, jonka kirjoittajana esiintyi Ervastinkin ystäviin lukeutunut Juho Niemelä.

• oli erittäin vaikea työllisyystilanne ja mm. Helsingin työläisistä oli työttöminä 70%.
• Helsingin TY:n 598 jäsenestä 1892 vain vähän yli 200 oli työväestöön kuuluvia ja loput olivat "virkamiehistöä sekä suur- ja pikkukapitalisteja kätyreineen aina senaattoreista poliisikomisariuksiin sekä suurtehtailijoista pieniin käsityömestareihin asti.
• 16-vuotias Pekka Ervast laatima kirjoituksen Hvad är sann kristendom?, jonka ydinajatuksena oli, että kristinuskon piti tulla esille käytännössä, mutta sitä ei voitu julkaista aikakauslehdessä sen laatijan vähäpätöisen yhteiskunnallisen aseman johdosta
• Kirjailija Karl A. Tavastsjerna muutti kesällä Kuopioon ja kirjoitti näytelmänsä Uramon torppa, jota on pidetty suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa ainoana merkittävänä osoituksena tolstoilaisesta vaikutuksesta.
• Eino Lönnbohm (jonka veli Kasimir risti Leinoksi) piti 5.11. 1892 Hämeenlinnan lyseon toverikunnassa esitelmän Indian uskonnoista
• mahdollisesti hän oli toiminut myös kansanrunouden kerääjänä.
• Arvid Grotenfelt pohti Valvojan palstoilla paranormaaleita ilmiöitä kaksiosaisessa artikkelissaan Nykyinen spiritistinen liike.

• V. 1878 syntynyt Eino Lönnbohm oli jo keväällä 1893 kokenut runoilija ja laski, että niitä alkoi olla jo kokonaista kolmattakymmentä julkaistuna
• Suomessa käynnistyi keskustelu spiritismistä maassa vierailleen meedion mrs. Esperancen istuntojen johdosta
• Kesäkuun alkupuolella Minna Canthin luona vierailleet Axel Gallén, Pekka Halonen sekä Arvid ja Kasper Järnefelt puolisoineen järjestivät yhteisen spiritistisen istunnon.
• Minnan oli sanomattoman kiinnostunut teosofiasta ja buddhismista ja luki teosofiaa aamusta iltaan. Hän hankki itselleen kaikki mitä suinkin ruotsiksi on sillä alalla ilmestynyt ja kokeili myös kasvisravintoa
• Georg Brandeskin piti mahdollisena, että voi kehittyä 'yli-ihmisiä', joihin verrattuna se mitä me nyt ymmärrämme ihmisillä olisi yhtä kaukana kuin nykyjään eläimet ihmisistä.
• Gallén perehtyi huonolla menestyksellä Blavatskyn teosofiaan. Kesällä hän harrasti Emil Wickströmin kanssa itsesuggestiota, jonka tuloksena Wickström sai kätensä ja jalkansa tunnottomiksi ja tunsi aivoissaan valtavan tulenlieskan, jonka seurauksena menetti tajuntansa ja heräsi hetken perästä hiestä märkänä ja pahoinvoivana.
• Gallén ja Wickström järjestivät myös omia spiritistisiä istuntoja ja manasivat esiin Lauri Kivekkään "hengen", jolta kysyivät mm. "missä ovat teosofian etevimmät profeetat?" Gallén askarteli muutenkin Kivekkään kanssa ja maalasi hänestä Aino Actén pyynnöstä kuolinkuvan, joka kuitenkin poistettiin sopimattomana v. 1893 taiteilijoiden näyttelystä.
• Karl A. Tavastsjerna, jonka sisar oli naimisissa tunnetun ruotsalaisen spiritistin ja teosofin majuri Oscar Buschin kanssa julkaisi mystillisiä tuntoja ilmentävän teoksensa I förbund med döden (Liitossa kuoleman kanssa).
• Sigurd Wetterhoff-Asp tutki Louvressa muinaisegyptiläisyyttä erästä tauluaan varten ja huomasi Suomen ja Egyptin mytologian ja kielen välillä yhteyksiä, joiden pohjalta hän 1910-luvulla laati Suomen suurta menneisyyttä koskevat esityksensä.
• Huhtikuussa hän ja kuvanveistäjä Ville Valgren osallistuivat Sar (Josephin) Péladanin (1859-1918) johtaman "Rose + Croix" eli Ruusuristi salongin kevätnäyttelyyn"
• ilmestyi J. H. Erkon Aino joka ammensi aiheensa Kalevalasta.

• Gallénin teosofinen harrastus oli ylimmillään Kämpin piirin aikoihin.
• Pekka Halonen luki asuintoverinsa Väinö Blomstedtin kanssa päivittäin A. P.Sinnettin teosta De invigdes lära.

• tammikuussa Pekka Ervast tutustui moderniin teosofiaan.
• alkuvuodesta Helsingin teosofit käynnistelivät omaa looshitoimintaam joka vuoden lopulla johti Helsingin ruotsinkielisen teosofisen keskusteluseuran syntyyn.
• helmikuussa Eino Lönnbohm 1894 kirjoitti Hämeen Sanomiin taiteilijoiden kiertävästä näyttelystä ja tutustui näyttelyä järjestämässä olleeseen Emil Wickströmiin.
• Gallèn kirjoitti Sääksmäellä 28.4. 1894 muistikirjaansa: Pikku Suomessa on nyt ruvettava luomaan uutta renessanssia
• Keväällä Gallén maalasi paljon kohua herättänyttä Probleemia, jossa Kajanus, Sibelius ja Gallén "kolme vihittyä" tuijottavat ravintolapöydän takaa sfinksin siipiä, kun taas seurueen neljäs jäsen, joka ei ole yhtä hyvin tunnistettavissa on uupunut autuaan lepoon. Emmanuel Swedenborgin sisaresta periytyvä Albert Edelfelt esiintyi okkultismin tuntijana ja varoitti Gallénia antautumasta mystismiin.
• Minna Canth piti esitelmän spiritismistä suomalaisen seuran kokouksessa ja Itärajalta. Käkisalmen 600-juhlan muisto sisälsi hänen kirjoituksensa Nykyaikainen spiritismi.
• Minnan tuttavapiirissä oli kokonaista 9 henkilöä, jotka ovat enemmän tai vähemmän meedioiksi kelpaavia silti hän pilaili aiheesta näytelmässääm Spiritistinen istunto, joka esitettiin Kansallisteatterissa 20.4. 1894 ja julkaistiin samana vuonna Suomen Kuvalehdessä.
• Kesällä Minna kirjoitti Kuopiossa vierailleelle Aino Acktélle henkisen sanelemana pitämänsä muistorunon.
• teosofista työtä häiriöitti hajoamisprosessi, joka johti v. 1896 myös Teosofiska Samfundets Skandinaviska Sektionin hajoamiseen kahdeksi itsenäiseksi seuraksi.
• Helsingfors Teosofiska Förening järjesti 2.12. 1894 ensimmäisen yleisölle avoimeen tilaisuuden, jossa ensimmäiset teosofiset esitelmät Suomessa pitivät rouva Anna Malm ja arkkitehti Alarik Wendel
• Gallén teki itse omalta osaltaan suomalaisuuden juurille palaamisesta totta rakentamalla Ruoveden erämaihin karjalaismallista Kalelan taiteilijakotia. Hän uhrasi paljon aikaa ja rahaa rakennuksen valmistamiseen, mutta hänen käyttämänsä hirsirakenteet eivät soveltuneet suurelliseen ateljeerakennukseen, jonka puutteita jouduttiin tulevina vuosina ottamaan korjauksen alle
• v Wright luopui Helsingin Työväenyhdistyksen johdosta

• Helmikuussa itsenäisenä lehtenä ilmestymisensä aloittaneen Työmiehen toimittajina olivat A. H. Karvonen (vast.) ja N. af Ursin, V. Sohlman ja Vilho Wirta.
• Helsingin Työväenyhdistyksessä oli vielä 28 professoria ja 10 senaattoria ja uusromantiikan johtavista taiteilijoista mm. Robert Kajanus oli TY:n jäsen
• J. H. Erkko julkaisi sosialistisen runoelmansa Kullervo
• Gallén haki ja osittain sai menestystä Berliinissä yhdessä Edvard Munchin kanssa pitämälleen näyttelylle. National Zeitungin arvostelija uskoi, että suomalaisten, tanskalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten tuomaan uuteen renessanssin, mutta matka päättyi katastrofiin Marjatta tyttären kuoleman johdosta. Myös Pan Genossenschaft vihkimyksineen osoittautui pettymykseksi
• Keväällä Axel ja Mary Gallén tekivät Lontooseen kuuden viikon matkan, jonka aikana Axel jatkoi dekorativismin perusteihin perehtymistä.
• Myös suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa tapahtui v. 1895 tienoilla jako nuoriin ja vanhoihin.
• Kesällä Eino Leino oli Pekka Halosen soutumiehenä Kivesjärvellä, jonka tuloksena syntyi heidän läpi elämäniän kestänyt ystävyysliitto.

• työväenliikkeen johto oli nuorsuomalaisilla ja työväenvaltuuskunnan johtajana toimi Päivälehden toimittaja Santeri Ivalo

• N. af Ursinin sosialismin tavoitteena, oli Ervastin myöhemmin esittämänä torjuttu näkemys, yhteinen paras tahi tarkemmin: mahdollisimmasti korkein onni kaikille ihmisille
• huhtikuun alussa ilmestyi Eino Leinon esikoisteos Maaliskuun lauluja
• Minna Canthin spiritistinen harrastus jatkui vielä kesällä
• kesällä pantiin alulle Helsingfors Teosofiska Bibliotekin perustamiseen johtava toiminta
• työväenliikkeen radikalisoituminen tuli esille Helsingin maalareiden ja rakennustyöläisten lakoissa
• Kesällä tehtailija v. Wright luopui työväenvaltuuskunnan jäsenyydestä.
• Työmiehen aputoimittajaksi nimitettiin syksyllä Matti Kurikka monista vastalauseista huolimatta.
• Lehden uudeksi toimittajaksi oli ehdolla sanomalehdentoimittaja Kaarlo Frisk
• vuoden lopulla ilmestyi Leinon kokoelmaa Tarina suuresta tammesta y. m. runoja, jossa hän kaipaili uutta uskoa ja Messiasta ja kantoi huolta köyhälistön aseman parantamisesta.
• 13.10. Pekka Ervastin henkinen uudestisyntymiskokemus, joka mahdollisti hänen itsenäisen teosofisen työnsä. Syksyllä hän opiskeli Taavi Järveläisen veistokoulussa.
• Joulukuussa Leinolle tarjottiin "Työmiehen" päätoimittajan paikkaa.
• 24.12. 1896 ilmestyneessä Työmiehessä oli Leinon Joululaulu.
• Päivälehdessä oli puolestaan hänen runonsa Marjatan laulu, jonka aiheena oli Ihmisen rinnassa oleva joulu - Kristuksen syntymä
• ja Päivälehden joulualbumissa Nuori Suomi runo Nuorten usko, jossa Leino unelmoi henkiselle tiedolle perustuvasta yhteiskunnasta.
• Viipurin Työväenyhdistyksen toimittamassa IV Työväenkalenterissa oli puolestaan Jean Sibeliuksen J. H. Erkon sanoihin säveltämää Työväen marssi.
• Mary antoi Axel Gallénille joululahjaksi fransiskaanimunkkikaavun, jota hän käytti vanhuuden päiviin asti.
• V. 1896-7 taitteessa Päivälehti julkaisi Leinon kolmiosaisen artikkelin Suomalaista runokielestä, jossa hän tarkasteli eri runomittojen soveltuvuutta suomen kieleen

• Vuoden alussa Työmiehen toimittajaksi valittiin Matti Kurikka, koska ketään toistakaan ei ollut saatavissa
• 10.1. käynnistyi Helsingfors Teosofiska Bibliotekin toiminta, jossa Pekka Ervast piti ensimmäisen esitelmänsä 24.1.
• Päivälehti julkaisi Pekka Ervastin teosofisia artikkeleita
• Kurikka tutustui teosofiaan ja esiintyi Ulapalle teoksessaan (23 s.) "uusien aatteiden" edustajana. Hänen mielestään Työväenasian voitto oli varma, koska sen puolella on oikeus, sen puolella on jumala.
• Keväällä valmistui Kurikan symbolistinen näytelmä Baabelin torni
• Eino Leino valmisteli Tuonelan joutsenta, jonka piti olla dramaattinen runo - à la Sibelius. Hänen Lemminkäisensä oli titaani, uskon sankari, joka soihtu kädessä läpi vaarojen syöksee Tuonelan virralle ja filosofeerailee siellä vähän aikaa Tuonen neidin kanssa. Runoelma toteutti uusromanttista taidekäsitystä, joka pyrki synteesiin ja tyylittelyyn ja korotti koristeellisuuden dekoratiivisuuden tyylin korkeimmaksi kukkaseksi. Leinon mielestä ajan kirjallinen suunta muuttui romanttiseksi, salaperäiseksi, vertauskuvalliseksi (symbolistiseksi).
• Kesällä Eino Leino teki oman Karjalan-matkansa, Tohmajärven ja Ilomantsin kautta sukunsa alkujuurille Liperiin. Karjalan-matkaan ajoittui Leinon merkittävä rakastuminen Megrijärven Anjaan, mutta yhtä lailla hän rakastui Karjalan kieleen ja henkiseen ilmapiiriin. Karjalan matkaan perustuva Tietäjien puu antaa viitteitä Leinon jälleensyntymisuskosta.
• Gallén kaipasi takaisin pakanuuden ja kristillisyyden murrosaikoihin Kalelan kotinoitana toimi monitoimirakennusmies Sukanen joka paranteli välitöikseen piikojen hammastaudit ja muut rikkeet.
• syksyllä Ervast työskenteli Suomen Teosofisen Seuran perustamiseksi judgelaisen emäseuran yhteyteen
• Sibeliuksen Lemminkäinen herätti yleisössä ristiriitaisia tunteita
• Eino Leinon Yökehrääjä ilmestyi lokakuun lopulla
• vuoden loppupuolella Leino alkoi kirjoittaa Oulunjärven maisemiin sijoittuvaa 3-osaiseksi aiottua, realistista romaania, joka päätyi teosofiseen näkemykseen, että Jumala on henki, ja jotka häntä rukoilevat, niiden pitää hengessä ja totuudessa häntä rukoileman
• Joulukuussa Ervast esitteli Päivälehdessä myönteisesti Arvid Järnefeltin kohuteoksia Puhtauden ihanne ja Maria ja Kurikan Ulapalle kirjasta

• Gallén perehtyi renessanssin emämaan Italian taideaarteisiin.

• ilmestyi Kasimir ja Eino Leinon toimittama Nykyaika, jonka tarkoituksena oli muodostua yhdyssiteeksi sekä vanhempain että nuorempain kirjailijoittemme kesken. Lehden ensimmäisessä numerossa arvosteltiin Matti Kurikan Ulapalle vihkosta yrityksenä koittaa kansantajuisessa muodossa esittää jonkunlaista teosoofista maailmanteoriiaansa suomalaiselle yleisölle.
• Sosialismille ja okkultismille myötämielinen Nykyaika seurasi taiteen, tieteen ja henkisen elämän ajankohtaisia kysymyksiä ja sisälsi pari norjalaisen teosofin Richard Eriksenin kirjoitusta.
• Nykyajan vastoinkäymisiin liittyi sekin, että Kasimir tuotti Einolle 2 000 markan velan ja katkeroitunut Eino keskeytti ainiaaksi opintonsa ja alkoi kulkea omia polkujaan.
• Eino Leino kehitteli Kivesjärveläisten teemoista v. 1905 valmistunutta näytelmää Joulu, jota hän kehitteli vielä v. 1925-6.Samaa aihetta käsitteli myös Pekka Halosen Kotkan kirkkoon maalaama alttaritaulu, jota Leino esitteli Päivälehdessä 29.4. 1900. Joulun keskeisenä teemana oli runoilijan rikkinäinen, toisille onnettomuutta tuottava persoonallisuus.

• Eino Leino tutustui Sibeliukseen tutustui henkilökohtaisesti keväällä Berliinissä.
• Berliinin kevät 1898 oli Leinolle suurta luomisen juhlaa. Runojen ohella hän kirjoitti satunäytelmät Meiram ja Lyydian kuningas
• maaliskuussa valmistui Leinon Kivesjärven ruukkiyhteisöstä kertovan kolmiosaiseksi tarkoitettun romaanin ensimmäinen osa.
• keväällä käynnistyi laajamittainen juomalakkoliike
• Ervast piti Uusmaalaisen osakunnan talossa pitkänäperjantaina 8.4. 1898 ensimmäisen julkisen esitelmänsä Teosofin som religion, jonka Jean Boldt julkaisi Humanitaksessa. 15.5. oli toinen Ervastin julkinen luento Kuolemattomuudesta
• Kasimir Leinon mielestä Gallén oli renessanssiluonne.
• Pekka Halosen mielestä Kalevala oli "pyhä kirja" ja Suomi Jumalan valittu kansa, jolla on tehtävänsä ihmiskunnassa.
• Leino kirjoitti kansanhengen paluuta ja suuren sankarin - runoilija-tietäjän ilmestymistä kaipailevan Päivän pojan heinä-elokuussa 1898 välittömästi Hymnin jälkeen ja julkaisi sen 5.11. 1898 ilmestyneessä Suomen Kaunokirjailijaliiton juhlajulkaisussa. Päivän pojan kuultuaan Pekka Ervast tunsi, että Eino Leino on nero, joka osaa ilmaista sen, mitä hänen kansansa sisimmässä liikkuu
• Elokuun 1898 suuren runollisen inspiraation tuloksena syntyi myös Me kasvamme, jossa Leino julisti Suomen tulevaa henkistä suuruutta, kansana joka taistelee, ei maallisia - vaan taivaallisia, yön valtoja vastaan taiteen ja keskinäisen solidaarisuuden keinoin
• Suureen runolliseen nousuun yhdistyi Leinon runojen perusteella syys-lokakuussa jonkinlainen masennuskausi
• Työmiehen sivuilla pidettiin. Bismarkia sosialistina ja ensimmäisiä kristittyjä kommunisteina
• työväestön vaalilakot kärjistivät työväenyhdistysten jäsenten välejä
• syksyllä Nya Pressen julkaisi Ervastin Salaisesta Opista kirjoittaman yhteenvedon
• Ervast, Kurikka ja Jean Boldt toimivat aktiivisesti rauhanyhdistyksen perustamiseksi
• Myös Eino Leino kuului Nikolai II:n tekemän rauhanaloitteen kannattajiin
• Aili Tryggin Hermannin kansankoti vihittiin 11.10. 1898
• Kurikka kutsuttiin 27.10. 1898 perustetun Helsingin nuorisoseuran esimieheksi
• Marraskuussa Kurikka piti Turussa ja Tampereella paljon keskustelua herättäneet vuorisaarnan sosialismia perustelevat luentonsa Moses ja Jesus, jotka hän julkaisi myös erillisenä teoksena.
• Mooseksen opin vastakohtana Jeesuksen oppi oli Kurikan mielestä oikeata altruismia. Räisälän kirkkoherran Elis Bergrothin mielestä Kurikka oli pahempi kuin itse saatana
• Myös työväen omassa piirissä kavahdettiin Kurikan hyökkäystä kirkkoa vastaan.
• Ervast aikoi ulkomaille opiskelemaan ja laati 3.12. allekirjoittamansa laajamittaisen opinto- ja tutkimussuunnitelman Rosenbergin rahastosta anottavaa matka-apurahaa varten.

samana päivänä ilmestyi Otavan kustantamana Eino Leinon Sata ja yksi laulua, joka kevyempien lemmenluritusten rinnalla sisälsi nuoren Leinon uskontunnustuksena pidettävän (dityrambisen) Hymyilevän Apollon. Uutta renessanssia tavoittelevan teoksen kepeys saattoi johtua siitä, että Leino yritti kirjoittaa romantiikan odotusten mukaista kansankirjallisuutta. Hän oli omaksunut uskon sisäiseen Jumalaan, joka on oman sydämemme syvyyksissä oleva ajan henki, kansan henki, Jumalan henki.

• Eino Leino siirtyi jo vuoden alussa Päivälehden teatteri- ja kirjallisuusarvostelijaksi
• Ajan aalloilla kokoelma valmistui keväällä 1899 Leino tarjosi sitä ensin Otavalle Otava ei ollut halukas kustantamaan sitä ja teos ilmestyi 26.11. 1899 Werner Söderströmin kustantamana.
• Alkuvuodesta Ervast julkaisi sekä Nya Pressenissä että Päivälehdessä useita teosofiaa ja okkultismia käsitteleviä artikkeleita, ja tuli julkisesti pilkatuksi apuraha-anomuksensa johdosta.
• Otava ei halunnut kustantaa Ervastin v. 1895 alkaen valmistelemaa teosta Valoa kohti
• 15.2. keisari Nikolai II antoi "Helmikuun julistuksen", jonka tavoitteena oli Suomen autonomian lakkauttaminen.
• Leino reagoi välittömästi sortotoimiin monilla kansallisuushenkeä nostattavilla runoillaan
• vaalilakko aiheutti sen, että työväestö syrjäytettiin seuraavana keväänä suuren adressin valmistelussa
• Vainon kohteena ollut Kurikka perusti 14.5. 1899 Kalevan Kansa -nimisen yhdistyksen, joka alkoi kerätä jäseniä ja suunnitella Australiaan perustettavaa ihanneyhteiskuntaa
• Syksyllä Ervast yritti teknikko Herman Grönbärjin seurassa Intiaan Mestareita tapaamaan, mutta onnettomien yhteensattumien ja Ervastin heränneet koti-ikävän johdosta matka keskeytyi Lontoossa ja Ervast palasi tekemään Suomessa teosofista työtä.

• Hiihtäjän virsiä ilmestyi keväällä Otavan kustannuksella. Suuri osa sen runoista on kirjoitettu jo 1898 yhtä aikaa Ajan aalloilla ja Sadan ja yhden laulun runojen kanssa.